Monthly Archive: December 2016

Ei uutta rintamalla

Kinahmi

Taas blogi seissyt joutilaana, mutta eipä nyt kauheasti ole ollut päivitettävääkään. Ollaan lähinnä hömpötelty ja vähän treenailtu agilityä sunnuntaisin. 😄 Lokakuun lopulla käytiin päiväkävelyllä Kinahmissa, jossa oli yllättäen nettipuheita paremmat reitit upeilla näköaloilla (pikaisen googlettelun perusteella olin varautunut melko metsittyneeseen reittiin). Tarkoituksena olisi nyt ensivuonna käydä toinen puolikas reitistä kävelemässä koirien kanssa!

Kinahmin reissulla taukopaikalla.

Maini kävi myös toisen reissun eläinlääkärillä, tällä kertaa siellä istuttiin tiputuksessa. Sunnuntaina Maini oksensi ennen treeneihin lähtöä ja treenien jälkeen huomasin sen oksentaneen myös autoon odottaessaan omaa vuoroaan. Kotona syyksi paljastui roskista syöty maitopurkin korkki, joka tuli ylös oksennetun iltaruoan mukana. Oksentelu ei kuitenkaan hellittänyt ja jatkui pitkin yötä. Vesikään ei pysynyt sisällä. Aloin pelätä mahaan/suoleen jääneen jotain, joten aamulla soitettiin aika lääkärille.

Eläinlääkärissä Maini tutkittiin ja maha röntgenkuvattiin. Eläinlääkäri muisti Mainin ja nauroi, että se aikoo selvästi ryhtyä vakioasiakkaaksi. Toivottavasti ei kuitenkaan ihan heti tarvitsisi taas mennä. 😂 Onneksi syy oksenteluun oli “vain” Mainin pureskelemassa korkissa, jonka terävät reunat olivat vahingoittaneet/ärsyttäneet mahan limakalvoja. Saimme kotiin mahansuoja- sekä pahoinvoinninestolääkityksen, jolla vointi saatiin nopeasti paranemaan. Maini ansaitsee kyllä nyt kehut käytöksestään, se saatiin kuvattua ilman rauhoitusta ja tipan laittokin onnistui tosi hyvin. Se tarjosi hoitajalle tassunsa ja pisti päänsä kainalooni piiloon. Lääkkeetkin sille on niin helppo antaa, se ei vielä ainakaan muljauta tabletteja pihalle niinkuin Tessu. 😄

On se collie vain kaunis, pystyilläkin korvilla,

Kaikesta ennustuksestani huolimatta Maini aloitti juoksunsa vasta nyt viikko sitten, se näyttää venyttäneen juoksuvälinsä n. 9 kk. Joka on oikeastaan ihan hyvä juttu, jos joskus uskalletaan lähteä virallisesti kisaamaan. Agilityssä se ei olisi enää kaukana, Mainilla esteistä oikeastaan enää keinu on opettamatta ja kepit menevät ainakin treeneissä tosi hyvin! Itsellä sen sijaan on vielä paljon opeteltavaa, toistaalta ykkösluokan radat harvemmin taitavat olla kovinkaan pahoja pyörityksiä? Ehkä siis ensivuonna päästäisiin kokeilemaan taitoja edes hyppyradalla.
Tessu on ollut eläkkeellä harrastuksista toistaiseksi. Vähän vielä houkuttelisi kokeilla AVO-kisoja rallytokossa, mutta pelko houkutukselle karkaamisesta on vielä ollut liian vahva. Toisaalta eihän sitä tiedä, vaikka Pötkö yllättäisi? Muuten mielestäni AVO-taidot voisivat olla hanskassa. Katsotaan miten senkin kanssa ensivuonna, olisihan se RTK2 aika ihana vielä saavuttaa. 🙃

Epävirallinen joulukuva, iloisia eikö? 😂