Monthly Archive: April 2015

Ämmyliisa 2v

IMG_7147r

Tänään onkin sellainen juhlapäivä, että Maini-Moo Kenkkunen täyttää kokonaiset kaksi vuotta! Aika on kulunut hirmuisen nopeasti ja allekirjoittaneelta löytynee harmaita hiuksia varmasti enemmän kuin pari vuotta sitten. Pudotus narttukoiran sielunelämään on ollut hieman karu, mutta hiljalleen ollaan löydetty jonkinlainen yhteinen sävel.

Maini oli erittäin helppo pentu, teini-ikä ei ole ollut ihan niin helppo – enkä sanoisi, että se on täysin vieläkään ohi. Katsotaan sitten vuoden kuluttua. Mutta olen tässä viimeisen kolmen kuukauden aikana huomannut palikoiden siirtymistä paikoilleen Mainin hörökorvien välissä. Esimerkiksi tässä taannoin lenkillä sattui tilanne, joka aiemmin olisi herättänyt Mainissa kauhean pöhinän. Ollessamme kävelemässä rannassa ja tarttui tuulenpuuska kohdallamme pressukankaaseen. Maini kääntyi tyynesti pressua kohden ja kävi haistamassa sitä, asia selvä ja matka jatkui. Ehkä Mainikin on saanut hiljalleen sitä kaivattua itsevarmuutta ja suunta on toivottavasti vain ylöspäin!

IMG_7178 IMG_7179

Susisiskokset

Markhill’s P-tytöt, Maini ja Milli

Tänään käytiin viimein reissu Lappeenrannassa Mainin kasvattajan luona! Keli oli parempi kuin ennustettiin, mutta silti aika synkkä ja harmaa, vettä tihkusi vähän väliä. Eikä ehditty tehdä kaikkea suunniteltua. Mutta ihana reissu kaiken kaikkiaan! Maini oli alkuun oonihanpienijakilttiMainimoo-moodissa ja kohta se olikin ihan hirveä terroristiorava, joka juoksee ympäri pihaa häntä tötteröllä. :D

Sisarukset olivat yllättävän samankaltaiset luonteiltaan. Ilmeet ja eleetkin niillä ovat samasta muotista, vaikkakin Maini vaikutti olevan vauhdikkaampi tapaus (pentuna Maini oli rauhallisempi) ja Milli tyynen rauhallinen. Maini on kooltaan hieman korkeampi ja Mainilla on lennokas korva (kuten kuvastakin näkyy).

Hilkalla oli myös tämän vuoden pentueesta kotiin jääny Wanilla, ihanan reipas pentu! Se tykkäsi makoilla sylissä ja häntä vispasi hurjana, kun sille jutteli :D Onneksi pentukuumerokote on selvästi vielä voimassa! Mutta olisin minä yhden koiran sieltä voinut mukaani kaapata: Mainin uskomattoman ihanan isoveljen (puolikas) <3 Se oli niin täynnä elämäniloa ja rakkautta kaikille, leikki mielellään vetoleikkejäkin. Ja oli kokoa ja näköä. Toivottavasti saan siitä kuvia, kunhan seuraavan kerran eksytään sille suunnalle! Nyt kuvat ovat lähinnä näitä, kurjan sään vuoksi. :)

Siskot melkein 2 vee.

wanilla1-paa

Ja hirrween ihana Markhill’s Beautiful Dreamer “Wanilla” <3