Monthly Archive: September 2014

Syksy ja hirvikärpäset

Pojat odottavat että pääsisivät autosta ulos.
Meidän lauantai-iltapäivä meni mukavasti metsän puolella, tosin nypin vielä illallakin hirvikärpäsiä pois hiuksistani. Mutta treeninä oli oli onnistunut päivä! Kaapo asusteli mökillä muutaman päivän, jospa se sai vähän tasattua höyryjään. Mukana meillä oli treenailemassa Rauha ja Sanna (Sannalle kiitos osasta tämän postauksen kuvista!)
Jätimme autot risteykseen parkkiin ja kävelytimme koirat paikkaan, jonne poljimme jäljet. Tein Mainille 100 – 200 m pitkän (sekosin onnellisesti askelparien laskussa, joten tarkempaa arviota en osaa antaa) jäljen kolmella kepillä ja loppupalkalla. Tarkoituksenani oli tehdä kaarenmallinen jälki, mutta siitä ei tullut kovinkaan kaunis kaari yrittäessäni talloa suht helpossa maastossa. Merkkasin kahdella krepillä alun ja lopun, sekä yhdellä krepillä esineet (kaksi esineen kohdalla, yksi esineen jälkeen). Jälkeä vanhennettiin noin 30 minuuttia.
Maini löysi hienosti kaikki kepit! (3)
Kuva (c) Sanna Ryytty
Odotusaikana kävelimme takaisin autoille, otimme valjaat&liinat ja talsimme takaisin. Maini ajoi ensin oman jälkensä ja Rauha sitten omansa. Paikkapaikoin Maini ajoi mielestäni hyvin, mutta usein se nosti päänsä ylös maasta ja teki “tarkistuksia”. Tyyli näkyy toimivan, mutta toivoisin silti hieman tunnollisempaa tekniikkaa (Maini ajaa helposti ohi, ja joutuu palaamaan takaisin etsiäkseen mistä jälki oikeasti kulki).
Ensimmäisen kepin laitoin melko pian jäljen alkuun (7 – 10 m), sillä huomasin Joensuussa, että Maini oli hyvin epävarma onko kuitenkaan oikealla jäljellä. Löydettyään ensimmäisen esineen meno alkoi varmentua ja niin kävi nytkin. Esineiden alle piilotin muutaman makupalan varmistukseksi.
Kuva (c) Sanna Ryytty
Happamia, sanoi Tessu pihlajanmarjoista.

Keppi maistuu paljon paremmalta!

Kun kaksi viisasta pistetään yhteen…

“Pois alta, tie näyttää kovin kapealta!” – Random pikkupoika lauantai-iltana
Lenkkeilyn ohessa otimme myös esineruudun, Rauha haki hienosti jo oikeita esineitä, mutta Mainin ja Tessun kanssa en vielä uskaltanut oikeilla esineillä, joten otettiin vielä omilla leluilla. Alkaa pikkuhiljaa jo näyttää siltä, että etsinsä sujuu Mainilla paremmin ja paremmin, ehkä kohta voisin alkaa esittelemään lapasia yms esineitä. Tessukin löysi hienosti apujen kanssa kummankin lelun, semmoinen wannabe-palveluskoira ;) Tosin sen tuntevat tietävät varmasti Tessun lyömättömän pallotutkan/kuudennen aistin pallojen sijainnille! Nuorena se haki aina golfkentiltä hävinneitä palloja :) 

Tessulla oli kivaa!
 Ja loppuun vielä yksi tuore kuva Kaaposta, meidän seniori kärsimöstä, josta on ollut viime aikoina ihan liian vähän kuvia blogin puolella. Kaapo on alkanut syömään särkylääkettä päivittäin, mutta muuten pappa vielä jaksaa mukavasti ja lenkkeillään päivän mukaan :) Tosin Mainin juoksun aikaan elo on ollut melko vauhdikasta senioririntamallakin.
Turseli Turselsson kaikessa komeudessaan

Jiggle, wiggle and dance

Tänään vietettiin pitkästä aikaa tunti agilityn parissa, omana tavoitteenani oli Mainin kanssa tutustua puomiin ja muistutella mieleen jo opittuja esteitä (putki, hypyt, rengas). Tessun kanssa vauhtia ja keppejä.

Putkiin hakeutumista täytyisi Mainin kanssa treenata itsenäisemmiksi, se on liikaa kiinni eikä irtoa esteelle. Kokeiltiin lähettää sitä eri suunnista ja etäisyyksillä suoralle putkelle. Katsotaan lähtisikö sillä paremmin.. Mutta muuten meillä meni aika hyvin niiden osalta! Myös hypyt sujuivat hyvin, ehkä paremmin irtosi niille kuin putkille. Niitä on tosin harjoiteltu enemmän.

Puomi meni yllättävän hyvin! Alkuun piti käyttää pientä pakotetta nousussa ja eteneminen oli selvästi jännittävää. Semmoista semimatalana hiippailua, mutta jo parin toiston jälkeen Maini alkoi suorittaa puomia itsenäisesti, häntä vain nousi innostuksesta – Minähän osaan! Olen ilmoittanut Mainin ensikuun lopulla alkavalle “Aktivoi agilityllä”-kurssille, se ehkä voisi olla sellainen mukava kokeilu, jossa saataisiin vähän hömpötellä. Luulen, että agility voisi olla sellainen itseluottamusboosti Mainille.

Tessukin sai tänään oikein kivan treenin! Oli mukava huomata, että se alkaa hiljalleen löytää kepeille rytmiä ja keskittyä enemmän keppeihin kuin ohjaavaan käteen. Mahtavaa! Hieman se yrittää oikaista viimeisillä kepeillä, mutta sitä korjattiin palkkaamalla se vasta seuraavan esteen jälkeen eikä aina heti keppien lopussa. Pallo palkkaamista olemme vähän kaihtaneet Tessun kanssa, se tahtoo mennä niistä ylikierroksille mutta tänään kokeiltiin ja hyvin toimii vauhdin nostatukseen!

Alle jokunen kuva treeneistä. Kaapolainen pääsi viikonlopuksi möksälle rentoutumaan pois juoksutuoksuista, ja nautiskelemaan ainokaisena ;)

Pössieri osaa odottaa niin sievästi ♥

Tyytyväinen Tessu.

Puomin teoriaa :))
Ensimmäiset kerrat oli aika epävarmoja, kuten kuvasta näkee..

Mutta kotiin lähtiessä näytti jo tältä! :)

Pöksysankarin puomin ylitys muuttui kokoajan varmemmaksi ja itsenäisemmäksi.

Tessu oli aika kierroksilla tuosta pallosta, silmät ihan mustina :D

Puomin himmailun ratkaisi pallo, nyt oli vauhtia!

Mutta vaudin haittapuolena löytyi kontaktien yli hyppääminen. Piti rauhoittaa laskeutumista.